Aamulehti: Demokratia kulkee taskussa

Aamulehti, pääkirjoitus 18.3.2010, Juho Rahkonen, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy

Demokratia kulkee taskussa

Miltä tuntuisi, jos yhteiskunnan demokraattiseen päätöksentekoon voisi osallistua lähettämällä mielipiteensä kännykällä vaikkapa työmatkalla junassa? Tai jos vaaleissa voisi äänestää omalla matkapuhelimella mukavasti kotisohvalta? Ajatus saattaa kuulostaa utopistiselta, mutta ensi vuonna sen on tarkoitus olla totisinta totta Virossa.

Eteläinen sukulaiskansamme on nostanut maansa kehittyneimpien tietoyhteiskuntien joukkoon. Vuonna 2007 virolaiset pääsivät jo äänestämään Internetin välityksellä, ensimmäisinä maailmassa, ja kevään 2011 parlamenttivaaleissa demokratiaa ollaan siirtämässä taskussa kulkevaksi.

Kännykkä-äänestämisessä tunnistaminen tapahtuu vaaliviranomaisten jakamalla ilmaisella SIM-kortilla. Näin voidaan varmistaa äänestäjän henkilöllisyys ja hänen äänioikeutensa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa äänestysaktiivisuutta etenkin nuorten keskuudessa.

Kännykällä voi jo Suomessakin tehdä ostoksia, kuten tilata raitiovaunulipun. Kännykkä-äänestystä ja siihen liittyviä teknisiä varmennuksia voidaan verrata verkkopankkiin: Suomessa suurimmalla osalla kansalaisista on jo pankkitunnukset, joiden suojissa siirretään suuria summia rahaa. Tuskin poliittinen mielipide voi olla sen arkaluontoisempi tieto, ainakaan vapaassa ja demokraattisessa maassa.

Jos uskallat syöttää luottokorttisi tiedot ulkomaisen verkkokaupan sivulle ja luottaa siihen, että maksamasi tavara kolahtaa pian postiluukustasi, miksi et uskaltaisi sähköisesti suojatussa mobiiliympäristössä ilmoittaa, ketä ehdokasta kannatat eduskuntaan tai kunnanvaltuustoon?

Viro ei ole teknologian kehittämisen suurvalta, mutta siellä teknologiaa on otettu esimerkillisesti käyttöön. Suomessa asiat ovat täsmälleen päinvastoin: softaa osataan kyllä vääntää, mutta

teknologian hyödyntämisessä olemme taantuneet kehitysmaaksi. Heikko tilanne nousi esiin viime syksynä Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus.

Tärkeä asia minkä tahansa teknologisen välineen yleistymisessä on helppokäyttöisyys.

Nurmijärveläinen it-alan yrittäjä Jukka Salonen on kymmenen vuoden ajan kehittänyt älytekstiviestiä, joka toimii kaikissa matkapuhelimissa ja kaikilla operaattoreilla sekä on yksinkertainen käyttää. Älytekstiviesti toimii yhtä hyvin uusimmissa kosketusnäytöllisissä älypuhelimissa kuin 1990-luvun kalikoissa, joissa on se hassulta näyttävä antenni.

Tavallisessa tekstiviestissä ei saada tietoa siitä, mihin viestiin on vastattu – vastaajatiedot eivät kulje mukana samalla tavalla kuin esimerkiksi sähköpostiviestissä. Älytekstiviestissä tämä on kuitenkin mahdollista.

Salosen johtaman BookIT-yrityksen älytekstiviestiä käytetään nykyisin muun muassa lentokenttien lähtöselvityksissä, rengasliikkeiden ajanvarauksessa ja pelastusviranomaisten kokoon kutsumisessa. Alkuvuonna 2010 älytekstiviestiä kokeiltiin onnistuneesti sikainfluenssarokotusten varaamisessa.

Taloustutkimus on käyttänyt BookIT:n älytekstiviestiä joissakin lyhyissä mielipidetutkimuksissa. Menetelmän etuna on se, että vastauksen voi antaa ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka odottaessaan ravintolassa lounasta.  Kovin pitkiin mielipidekyselyihin älytekstiviesti ei sovi, mutta esimerkiksi äänestämiseen se olisi aivan verraton väline.

Demokratialtaan kehittymättömissä maissa SMS on ollut tärkeä tekijä kansalaisaktivismissa, koska tekstiviestejä on vaikeampi kontrolloida kuin Internetissä tapahtuvaa tietoliikennettä.

Ensimmäinen tekstiviesteillä kätilöity vallankumous tapahtui Filippiineillä diktaattori Suharton kukistuessa. Myös Iranissa kansalaisaktivistit kutsuivat mielenosoituksia kokoon tekstiviesteillä. Maailman suurimmassa diktatuurissa Kiinassa pääsyä monille keskeisille Internet-sivuille on rumasti rajoitettu, mutta matkapuhelinverkkoja sielläkään ei ole tohdittu panna matalaksi.

Demokratian kehittäminen ei ole nollasummapeliä. Jonkin uuden toimintatavan kokeileminen tai käyttöönotto ei merkitse vanhojen hyvien keinojen hylkäämistä, vaan niiden täydentämistä. Kännykkä-äänestys vain tarjoaisi yhden uuden tavan suorittaa äänestäminen. Ne, jotka haluavat mennä koppiin rustaamaan punaisen tai jonkin muun värisen viivansa, voivat sen edelleen tehdä.

Kevään 2011 eduskuntavaalien koittaessa käyn varmaankin taas äänestämässä lähimmässä postissa heti ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aamuna. Kun on nöyränä hallintoalamaisena ja veronmaksukoneena neljä pitkää vuotta odottanut, että pääsisi edes minimaalisesti ottamaan kantaa oman maansa asioihin, alkaa äänestysinto lähennellä maanisuutta.

Jollekulle toiselle äänestäminen ei ehkä ole niin pyhä asia kuin minulle, mutta passiivisten kansalaisten osallistumiskynnys saattaisi madaltua, jos heille tarjottaisiin nykyistä useampia tapoja äänioikeuden käyttämiseen.

Taloustutkimuksen alkuvuodesta 2010 tekemän laajan tutkimuksen mukaan äänestämättä jättävät erityisesti nuoret, vähän koulutetut ja pienituloiset kansalaiset. Suurten ikäluokkien, eläkeläisten ja hyvin toimeentulevien palkansaajien edut tulevat kyllä hoidetuiksi, koska nämä ryhmät äänestävät aktiivisesti.

Eduskunnan kokoonpano olisi vähemmän elitistinen ja edustaisi kansaa nykyistä paremmin, jos nukkuvat äänestäjät saataisiin liikkeelle. Tämän tavoitteen saavuttamisessa sekä kännykkä- että Internet-äänestys voisivat auttaa. Teknologia on olemassa, se pitäisi vain ottaa hyötykäyttöön.

Yhteiskunnan pitäisi kehittyä kohti yhä suurempaa keskinäisriippuvuutta ja tiedonkulun avoimuutta. Älytekstiviesti on eräs väline tämän tavoitteen saavuttamisessa. Älytekstiviestin vahvuus on sen helppokäyttöisyys ja riippumattomuus laitteesta, operaattorista tai maantieteellisestä sijainnista.

Niin sanotusta uudesta mediasta – Internet, sosiaalinen media, mobiiliteknologia, mitä niitä nyt onkaan – on jo hyvän aikaa sitten haihtunut enin mystiikka. Niitä käytetään normaaliin viestintään siinä missä mitä tahansa muitakin viestintävälineitä.

Kännykkä-äänestys voisi olla keino parantaa äänestysaktiivisuutta, joka on ollut viime vuosina huolestuttavasti laskussa. Etenkin nuoret jättävät usein äänestämättä, mutta jos heille tarjottaisiin mahdollisuus antaa äänensä kännykällä, moni saattaisi aktivoitua.

Lähde:

Aamulehti, pääkirjoitus 18.3.2010

Juho Rahkonen, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy